Marraskuulla oli tuliaisina murroksensa.
Juuri nyt tämä on konkretisoitunut työrintaman uutena kuosina myrskyineen.
Peilistä minua katsookin väsyneet, mietteliäät silmät.
Paljon puntarissa ja pohdinnan alla.
Pesäsessä on sitävastoin helissyt liikutus rakkaan vuosirenkaista ja esikon kakskakkosista.
Juhlahumua vietettiin taannoin pienesti perheen kesken.
Olihan parhautta saada olla yhdessä!
Rakkaat, rakkaat onnitteluhalit vielä Muumitytöllemme.
♥
Olihan parhautta saada olla yhdessä!
Rakkaat, rakkaat onnitteluhalit vielä Muumitytöllemme.
♥
Kohta kolisee omalla kohdallakin.
Viime aikoina jostakin on puskenut päähäni itsepintainen pähkinä;
kukoistanko arjessani vai taaplaanko päivästä toiseen selviytymisperiaatteella.
Penteles on pistänyt selkä seinää vasten,
ei luovuta vaan perää ja vaatii vastausta.
Ja samalla jokin kaiku kertoo korvamatona äitini äänellä,
miten viiskymppisistään naiseuden parhain elo vasta alkoi.
Tuokoon tuo lohtua
taaplaajalle tai toimikoon ruoskana muutokselle.
Huoh hiphuraa.
kukoistanko arjessani vai taaplaanko päivästä toiseen selviytymisperiaatteella.
Penteles on pistänyt selkä seinää vasten,
ei luovuta vaan perää ja vaatii vastausta.
Ja samalla jokin kaiku kertoo korvamatona äitini äänellä,
miten viiskymppisistään naiseuden parhain elo vasta alkoi.
Tuokoon tuo lohtua
taaplaajalle tai toimikoon ruoskana muutokselle.
Huoh hiphuraa.
Upeasti puit sanoiksi tunteet, jotka liikuvat monen päässä. Omassanikin.
VastaaPoista♥ On naurettu ja äimistelty miehen kanssa tätä satavuotissyksyämme! Miten vuodet ovat juosseet, me matkassaan! Jonninlaista välitilintekoa sitä selvästi on työstänyt arjen ohelta jo pitkään. Monikin lähipiiristämme nämä pyöreät ovat jo ohittaneet ja teema tullut liki ja kosketukseen. Nostaahan tämä toki tunteita vaikkei kriisiä sen kummemmin pukkaakaan. Elämän haurauden ja arvaamattomuuden kun on saanut ja joutunut tähän ikään kantapäänkin kautta kokea, huomaa olevansa kiitollinen niin monesta eikä mitään pidä itsestäänselvyytenä. Kipunoin eniten, miten pitäisin itsestäni parempaa huolta jaksaakseni ja kukoistaakseni, sillä en tahdo tyytyä taaplaamaan... ja sen eteen on tehtävä valintoja ja päätöksiä.
PoistaTotta olivat äitisi sanat..:)♥
VastaaPoista♥ Sen olen saanut rinnaltaan kyllä kauniisti myös huomata ja elää. Upea esimerkki ja kannustaja!
PoistaKaikkea hyvää ratkaisuihin jotka löydät kyllä.
VastaaPoista♥
Oi Maria, lämmin kiitos. Ihanaa, kun käväisit ja jätit viestin. Kaikkea hyvää luoksesi♥
PoistaTuollaiset pohdinnat kuuluvat aina tiettyihin vaiheisiin elämän kulussa. Joskus jokin ulkopuolinen tekijä on ajatusten käynnistäjä, joskus ne tulevat voimakkasti esiin ilman mitään näkyvää syytä. Välillä on vain aika tarkistaa kompanssista onko suunta oikea.
VastaaPoistaVoimia tarvittavien ratkaisujen tekoon!
-Ja äitisi on oikeassa ;)
Juurikin näin, kiitos lämpimistä sanoistasi Seija! Kompassikin näyttää seesteiseen, kaiken pohdinnan -raskaankin- keskellä. ♥
PoistaÄitisi sanat ovat osuvat: elämä on ihan hyvää 5-kymppisenäkin!
VastaaPoistakaikkea hyvää kaikkiin päiviisi samoin kuin läheistesi elämään! <3
Lämpöinen kiitos ihana Piipe! Äitini puhkesi kukkimaan viiskymppisenä. Hän avasi rohkeasti uusia ovia ja tarttui mahdollisuuksiin, joita ei ollut voinut toteuttaa nuorempana. Olen usein pohtinut kanssaan ajan juoksua ja hetkiin tarttumista. Hän kannustaa uutterasti meitä jälkipolvia olemaan rohkeita ja elämään täysillä.
PoistalOVELY!<3
VastaaPoistaThank you dear Marisa!♥
PoistaOnnea sinne sankareille, ja kirjoitit nyt niin omista mietteistäni... olisi ihastuttavaa kukoistaa arjessa! Mutta miten? Tuntuu siltä, että kukoistan vain sunnuntaiaamuissa, kun ei tarvitse lähteä minnekään :) Lohduksi tuo äitisi ajatus! Voimia sinulle!
VastaaPoistaKiitos siskonen! Tahtoisin niin arjen kukoistuksen, mutta kovin tuo tuntuu haastavan. Ensimmäinen askel on kuitenkin tiedostaa asia, jotta sille edes antaa sijaa ja toimisi sen eteen. Pienin askelin, pusertamatta, itselle hyvää tehden! ♥
Poista"Vanhoissa naisissa asuu viisaus." Äitisi oli varmasti oikeassa. Itse en jaksa kukoistaa, jos olen väsynyt. Väsymyksen hetkellä tarvitaan kärsivällisyyttä ja armollisuutta myös itseään kohtaan. Toivon meille kaikille, samankaltaisissa mietteissä oleville, positiivisia muutoksia ja piristäviä asioita tulevaan <3
VastaaPoistaElämänkokemus kerryttää viisautta! Ja todellakin, eipä sitä väsyneenä oikein jaksa kukoistaa. Palautuminenkin on erilaista kuin nuorempana, arjen yhtälöissä ja vuorotöissä tämän huomaa vallan hyvin. Peräämääsi armollisuutta ja kärsivällisyyttä todellakin tarvitaan. Kyseenalaistan muutoinkin tämän ajan kiirettä ja tehoajattelua, se kun otetaan kuitenkin usein työntekijän selkänahasta ja hyvinvoinnista.. Onkin tärkeää vastuuttaa itseään huolehtimaan itsestään, hyvin ja arvostavasti.
PoistaValoisaa viikkoa♥
Ajatuksesi sopivat omiini: viime aikoina peilistä on katsonut väsynyt vieraanoloinen ihminen. Jostain syystä työstressi on saanut yliotteen, jota ei sille soisi. Mutta onneksi meillä on tämä ihana valkeus, jota lumeksi kutsutaan. Se kertoo omaa tarinaansa ja vie kohti parempaa.
VastaaPoistaKaikkea kaunista sunnuntaihisi <3
Työstressi tuntuu vaivaavan meistä monta.. kertonee tämän ajan paineisuudesta työsaroilla. Toivottavasti saat stressin kaikkoamaan! Luonto toimii kyllä parhaana puskurina ja voimantuojana, nautitaan siitä! Upea lumivalkeus tänäänkin, tänä marrasmaanantaina♥
Poista50-kymppisenä alkaa armollisuuden aika, silloin kukoistaa sekä lempeys ja armo itseänsä kohtaan, hoivan ja hellimisen muodossa. Toki hoiva voi olla reipas lenkki pakkasilmassa tai hyvä kirja nojatuolin syleilyssä. Hyvinvoinnista voi pitää huolta ilman sitä ruoskaakin, motiivina rakkaus itseään kohtaan.
VastaaPoistaMielekästä marraskuuta!
Armollisuuden kautta, ehdottomasti. Ruoskaa tulee kyllä riittämiin ulkoapäin, varsinkin työsaralta vaateina jaksaa ja venyä ohi kylkien, odotuksia kaadetaan kuin ihmeidentekijöille. Vaan kamelinkin selkä katkeaa jossakin vaiheessa, eihän kukaan veny loputtomiin. On pidettävä hyvää huolta jaksamisestaan ja rajoistaan. Onneksi ikä ja ammatillisuus tuo tähän jämäkkyyttä ja pontta.
PoistaKiitos kaunis kannustavista sanoistasi ja lempeää marraskuuta siskonen♥