maanantai 31. heinäkuuta 2017

tässä maisemassa




 Kun kuljet 
tässä kesässä
tässä maisemassa
vielä tässä maisemassa
pane muistoon apilaniityt
ja lammet lumpeineen
ja sydämeen kaikki laulut
ja usko huomiseen.

- Maaria Leinonen


sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

pellavia ja pehmeitä päiviä




Pionit kukkivat jo, jotenkin hurjan odotuksen 
jälkeen kuin varkain.
Nuo kaunottaret jäivät sateiden alle
ja pelastettiin maljakoihin, mutta nyt niiden aika on ohi.
Loma on lipunut, me mukana.
Yksi päivä löydettiin itsemme
pellavien ja pehmeiden jokinäkymien varrelta.

Mielikin on leijannut.
Sukuumme on syntynyt potra poika.
Onniteltuani anoppiani ja appeani sain liikuttavan viestin
tuoreelta isomummolta.
"Kiitos paljon. Ei meinannut uni tulla illalla,
kun sain kuvan vauvasta. Se oli aika myöhään.
Onnellinen. "

Tuota onnea tässä on ihmetelty ja ihailtu.
Mietitty elämää ja sen tarkoitusta.
Olemista tässä ja nyt. 
Mistä rutista ja kritisoida, mistä taas olla oikeasti tyytyväisin,
kiitollisin mielin. 


sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

hän kantaa kesää hiuksissaan




Käydään paperikaupassa, kirjamaailmoissa,
herkutellaan, kuljetaan kauneinta katua.
Tavataan rakkaita, 
katsotaan kauan silmiin.
Tuoksutellaan tuttua merta,
ollaan vaan, huomataan hymyt ja hattarat.

Hän kantaa kesää hiuksissaan.


perjantai 21. heinäkuuta 2017

hietaniemen kauneutta




Unohduimme meitä ympäröivään kauneuteen.
Saimme henkilökohtaisen opastuksen,
lempeimmän hiljaisuuden,
koskettavat palaset historiaa, kaiken katoavuutta.
Kaikuna valtavasti rakkautta ja kaipuuta. 


torstai 20. heinäkuuta 2017

stand by me




Toiset tienoot, toipilaan tahdittamat askeleet. 
 Siedätystä, salamoita, sydämiä, 
ilo, suru ja sisu samassa lomakassissa.
Suloisessa majapaikassamme siskonpetit 
ja levylautasella tämä.


keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

puutarhalumoa II




Tämäkin puutarhalumo vielä taannoiselta kesäkuun reissulta.
Ex tempore -retket ovat usein niitä parhaita.
Kertakaikkisen hurmaava miljöö, en voinut kuin 
huokailla ihastuksesta kulkiessamme Aspegrenin 
 kauniissa puutarhamiljöössä.


tiistai 11. heinäkuuta 2017

odotuksen hetkiä




Lomamoody sujuu aikas lempeästi toipilaselon keskeltä
pionien kukinnan, iltaruskojen,
paisteen, rakkaan kotiinpalaajan odotuksessa.

Samalla kuopus valistaa emosensa yleissivistystä milloin milläkin
mielenkiintoisella anekdootilla tai faktalla.
Tiedänpä nyt senkin, että
maailman pienin apinalaji on hurmaava pikkumarmosetti eli kääpiösilkkiapina,
mikä on peräti 15 senttinen ja painaa huikeat 130 grammaa.
Nämä minit löytyvät myös Korkeasaaresta,
joten ehkä odotettavissa vielä visiitti pienoisten luo:)
Pitäisihän nuo nähdä!