perjantai 7. heinäkuuta 2017

hypnotised




Merilumo ei  taivu
selityksille, se pitää saada tuntea ja elää.


14 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Lämmin kiitos Ninnu! Merirakkaus on ja pysyy.

      Poista
  2. Todella niin! Voi kauneus! Kiitos!

    VastaaPoista
  3. Meri on minulle, sisäsuomalaiselle, outo elementti. Jotenkin tuntuu siltä, kuin olisi ulkomailla.
    Lumoavia kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meri on taas minulle kuin toinen luonto, olen kasvanut siihen pienestä tiitiäisestä. Jotenkin se vain on minussa, en tiedä osaisinko edes asua sisämaassa. Vietimme lapsuuskesät saaristossa, missä opin uimaan, melottiin kanootilla ja purjehdittiin, se oli aamusta iltaan merielämää. Kaikki tuo on jättänyt syvän jäljen.

      Kiitos kauniista sanoistasi Seija.

      Poista
  4. Hienoja kuvia! Liityin lukijaksi...ensivisiitillä 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja tervetuloa lehmuskujalle Kristiina!

      Poista
  5. Ihanat kuvat. Juuri, kuin Lohtajan Vattajanmiemen hiekkarannat, jotka ovat minulle niin rakkaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Kruunu Vuokko! Ja osuit aivan oikeaan, kuvat ovat todellakin Ohtakarista. Meille myös niin rakkaista rannoista ja merimaisemista.

      Olet lämpimästi tervetullut lehmuskujalle lukijakseni.

      Poista