maanantai 31. joulukuuta 2012

katson kulunutta vuotta




Kuluneeseen vuoteemme on mahtunut monenmoista murrosta.
Nuorisolla kasvukipunsa, aikuisilla omansa.
Siipan 14 vuoden työrupeama päättyi firman alasajossa,
mistä alkoi uusien ovien avaamisen aika.
Itse astelin myös vedenjakajilla, jotka ovat ajaneet muutoksiin.
Kipuilusta huolimatta iloitsen rohkeudestamme.
Ja jos on ollutkin taloudellisesti tiukkaa,
henkisesti sitäkin rikkaampaa rakkaiden keralta.
Silmät ovat säihkyneet, arki helissyt.
Repussa parhainta pääomaa.


Toivon sinulle onnellista uutta vuotta 2013!
Voi hyvin, missä kuljetkin.




torstai 27. joulukuuta 2012

kuiskaan




Jouluilo hellitteli
pyjamapäivineen ja herkkuhetkineen,
suloisen joutilaisuuden ja kiitosmielen kera.
Vaan flunssakin on majaillut yhä luonamme.
Olen vuorostani yskinyt yöt ja päivät läpeensä.
Kuumeillen, kyljet kipeinä, ääni kadoksissa.
Hurjan kurjake tauti.

Kuiskaten toivotan täältä sinulle
terveyttä ja leppeitä loppuvuoden päiviä.



sunnuntai 23. joulukuuta 2012

joulurauhaa



Hiljennymme Jouluun.
Iloa, valoa, lämpöä ja rauhaa luoksesi. 



lauantai 22. joulukuuta 2012

havumetsä ja tonttu




Pesäsessä tuoksuaa ihanasti havumetsä.
Kuusi on sisällä ja odottaa koristelua.
Tonttukin hiippailee jo kammareissa.
Se supattaa salaisuuksia mennessään.
Nautin ja annan joulun tulla,
viis keskeneräisyydestä.



lauantai 15. joulukuuta 2012

hiljalleen kohti joulua




Olen vaalinut pesärauhaa
 pyryn ja tuiskun keskellä.
Yö- ja päivärytmit sekaisin, 
kun köhä kiusannut yhä sitkeästi
lääkäriavusta huolimatta.
Lumimaisemiin on pitänyt päästä
kuitenkin hengittelemään koirulin kanssa.
Kohtasimmekin siellä satuhetkiä.

Sain ihastella akkunan takaa 
paritanssiharjoituksia,
sädehtiviä katseita ja joulutähtösiä.
Kuulla tiukuja ja tonttuperheen 
kuiskintaa kuusen oksalta.
Katsella hämärtyvän illan taikaa
ja lumikeijujen leikkiä.

Vaikka puhuri pisti keuhkoihin
 ja pakotti pysähtelemään, 
palasin pesäseen
punaposkin ja hymyhuulin, 
virkistynein mielin.


Lempeää kolmatta adventtia. Pysytäänhän lämpiminä.



lauantai 8. joulukuuta 2012

pipareita ja valvottuja öitä




Flunssakurjake saapui yllätysvisiitille kuumeen kera.
Kaatoi kuopuksen petiin ja yrittänyt sinnikkäästi
 ottaa niskalenkkiä emosestakin.
Näinä päivinä on tarvittu triplaten hoivaa ja huolenpitoa.
Vilttejä ja villasukkia, rohtoja, marjamehua ja hunajaa.
Lepuutusta, lukuhetkiä ja leffailua.
Hitaita hengityksiä ja hetkiin rauhoittumista.

Takana valvottuja öitä neitosen ärhäkkään köhän takia.
Huomaan väsymyksen mielessäni ja puuhissani.
Piparkakkutaikinastakin toheloin ensin sokeritonta;)
Toinen satsi olikin sitten niin makoisaa,
että oli tulla syödyksi sellaisenaan.

Pidimme piparipajaa perinteisesti itsenäisyyspäivänä,
 linnan juhlahumun seurailun ohessa.
Ja niin vain kävi tälläkin kertaa väsystä huolimatta, 
että ensimmäisen pellillisen perään tulvahtava 
tuoksu nostatti riemun rinnuksiin;

j.k. erityisen rakkaita terveisiä  ja haleja
Naantaliin ja Miamiin! Valoa, tsemiä!



maanantai 3. joulukuuta 2012

minä muistan sinut



Tänään tavaton kaipuu ja taivaan tuhat tähteä. Isä!

♥♥♥

Minä muistan sinut
kun aurinko paistaa
Minä muistan sinut
kun koitan töitä kalastaa
Minä muistan sinut
kun katson lakanaa valkeaa
Minä muistan sinut
vaikka koitan unohtaa

Minä muistan sinut
kun pilvet on hattaraa
Minä muistan sinut
kun joku maailmaa parantaa
Minä muistan sinut
kun pimeys lankeaa
Minä muistan sinut
vaikka se on vaikeaa

Minä muistan sinut
kun posket kiihkosta helottaa
Minä muistan sinut
kun kyydissä pelottaa
Minä muistan sinut
kun lattia narahtaa
Ja minä muistan sinut
kaikki sinusta muistuttaa

Minä muistan sinut
kun katson kurkien auraa
Minä muistan sinut
kun lapset nauraa
Minä muistan sinut
kun pakkanen paukahtaa
Minä muistan sinut
ja aina aion muistaa

Minä muistan sinut
paremmin kuin ketään koskaan




perjantai 30. marraskuuta 2012

valonhelmeilyä




Pakkanen on hätistellyt marraskuuta lähdölle.
Minua surettaa matkalaisen meno, 
mutta samalla mieleni täyttyy
hiljaisesta odotuksesta.

Kuopuksen aamuinen adventtikirkko 
sytytti sydämeenikin kynttilän.
Tästä on hyvä käydä kohti joulua.


Lämpöä luoksesi, voi hyvin♥



sunnuntai 25. marraskuuta 2012

marraskaamos



Marraskaamos matkaa ystävänäni.
Silottaa uskollisesti maisemaa ja mieltä.
Punoo pikkuruisia iloja hämärän mennä.
Muistuttaa levosta ja hyvästä olosta.
Kuljettaa kotiportilta kujille ja poluille.
Sytyttelee kynttilöitä ja säveliä.
 Kokkaa makoisaa juureskeittoa.
Sipaisee poskea ja sydäntä.
Kehottaa hengittämään syvään
 ja luottamaan valon tuloon.
Kun aika on. 



sunnuntai 18. marraskuuta 2012

sydäntä




Joilla on sydäntä vähänkin
särkyvät juuri siitä
ja pelastuvat
joilta sydän puuttuu
niistä ei jää jälkeäkään
miten paljon tahansa
tuhoavat

- Tommy Tabermann



perjantai 16. marraskuuta 2012

pyörteitä ja odotuksia




Marraspäivät ovat vilistäneet.
Ajatusten kartalla kaaosta.
Uuden raivaaminen ja löytäminen vie 
voimia ja vaatii sinniä.

Utuaamuissa hyvä hengitellä.
Pimeän syli  niin pehmeä.
Kuiskauksen päässä valo.
Lumen odotus.

Kuopuksen joulutaika lumoaa.
Pidämme sadusta kiinni,
silmää vinkaten.

Levylautasella koskettaa kolme pientä sanaa,
joiden myötä valoisan viikonlopun toivotus.



torstai 8. marraskuuta 2012

marrasutua, juhlahumua




Marraskuu toi luoksemme vielä
 utuaamujen pehmeän kauneuden.
Marraskuu toi myös esikon juhlahumun.
Suloisuus saavutti täysi-ikäisyyden
ja luonamme on viipyillyt helisevä ilo ja onni,
muisteloiden virta, nauru ja liikutuksen helmet.
Koen syvää kiitollisuutta, että hän 
teki minusta äidin ja olen saanut kasvaa 
ja kokea arvokkainta kanssaan.
Varjelen häntä sydämelläni.

Kultapieni, raivaa 
rohkeasti omat polkusi.
Olet kaunis ja maailma on sun!




maanantai 29. lokakuuta 2012

valoa ja flunssaa




Uusi viikko, uudet kujeet.
Flunssa tahtoisi pitää pesäsessä majaansa
kiusaten nyt vuorostaan kuopusta.
Hätistän mokomaa matkoihinsa,
hoivaan pienintäni ja
 puuhastelen keittiössä.

Huomaan katseeni karkaavan tuon tuosta
ihailemaan puutarhan kimaltavia lumilatvoja.
Leivon sämpylöitä ja hyräilen
  radion kipaleiden tahdissa.
Rakas saa tänään monta onnittelua.

Luonamme lempeys.



sunnuntai 28. lokakuuta 2012

sädehtivä satuaamu



  
Sain tänä aamuna unenlämpöisen kuopuksen kainalooni
ja ihastelimme yhdessä akkunoista kajastuvaa kirkkautta.
 Naapuruston piharakennuksen katolla kimmelsi tuhat timanttia.
Läksin koiruuden kera valkeaan maisemaan ja
lumouduin lumikeijujen karkeloista
sekä syyslehtien sateesta syliini.
Ihmeellinen aamu!

Ensimmäisillä tortuillakin on jo herkuteltu,
makoisalla omenakanelihillolla.
Aivan kuin joulu olisi hipaissut,
pikkiriikkisen verran:)

Lokakuu pakkaa jo laukkujaan.
 Toivotan sille hyvää matkaa, ja päästän pian lähtemään.
Pesäsessä iloitaan marraskuun tulosta.
Tiedossa on erityisiä juhlahetkiä.