Yhtäkkiä olemme syksyn sylissä.
Sumuisen kirpakoissa aamuissa,
hitaasti laskeutuvissa hämärissä.
Huokaan hytinälle ja haeskelen villasukkia.
Sytyttelen tuikkuja ja kääriydyn vilttiin.
Katson katoavaa puutarhaa ja
rakasta halonhakkaajaa.
Kuulostelen syyspesän rauhaa
ja lämpenevää saunaa.
Vilkutushali kauas suloisuudelle,
joka seikkailee tänäänkin brittimenossa.
Hymyn nostattavat retroletkeät
Suloinen syysruno! Kauniit, kuulakkaat päivät jatkuvat. Syksyssä on jotain taianomaista. Kivoja ja värikkäitä rytmejä!
VastaaPoistaKiitos samoin syyslumoa myös <3
Ihmettelen yhä elokuun juoksua ja syksyn tuloa. Tämä syksynlapsi tykkää niin tästä ajasta. Oi. Sinulle lämpöinen ♥ hetkiisi!
PoistaSyksy ON vaan niin ihanaa aikaa♥
VastaaPoistaTodellakin, komppaan täysillä♥
PoistaIhanat syyskuvat! Nyt tekisi mieli kirmata kameran kanssa ulos, tämän myötä!
VastaaPoistaSama kirmaushalu täällä:) Aivan liian vähän on ehättänyt kulkea viime aikoina kameran kanssa...
PoistaSyksy on parhautta <3 Ihan mun suosikkisyysbiisi.
VastaaPoistaKertakaikkisen parhautta! Johan polttelee päästä viettämään vapaapäivää meren äärelle aikaisin sumuisena aamuna.... oioi.
PoistaJa tämä kipale, nostaa hymyt ja lanteet keinumaan;)
Kauniita syyskuvia! <3
VastaaPoistaKiitos Marru! ♥
PoistaHyvin sanoit, yht`äkkiä tosiaan tuli syksy. Kuvat kertovat tunnelman täydellisesti.
VastaaPoistaJotenkin kesä läksi ykskaks. En pistä tätä kylläkään pahakseni, nautin kovin tästä ajasta.
PoistaLöysin nyt vasta blogiisi. Hienoja tunnelmia!
VastaaPoistaTulen vastakin :)
Kiva, kun löysit tänne! Olet tervetullut vastakin.
Poistaihana runo ja kuva!
VastaaPoistaKiitos♥
Poista