kuutamot, puolukat, hahtuvat

Mielessä kuut, puolukat, hahtuvat.

Verikuu jäi pilviin,

mutta muuten kuu on näyttäytynyt senkin edestä.

Puolukoita ilmestyi oven taa,

perattuina ja suurella sydämellä ojennettuina.

Hahtuvaiset ajatukset ovat leijanneet väsyn jälkeen

kepeämpänä, valoa vasten.

Syyskuun lähtö ihmetyttää.

Joko se meni!

aavistus

Ympärillä kahisevaa okrankeltaista sadetta.

Akkunassa rintarinnan snorkkeli, räpylät ja

pitsinen pyhäkolttu.

Tapulin puna kilvoittelemassa hehkuvan villiviinin kanssa.

Heräävän tienoon silmillä raukeus.

Joka askeleella aavistus riisuuntuvasta

lokakuusta.

autumn leaves

Tänään tämä toipilas on..

käväissyt hengittelemässä leppeänraikasta syystuulta puutarhassa,

muistanut anopin synttärit,

haaveillut patinoituneista lankkulattioista,

unohtunut valokuviin,

perännyt omenapiiraan ohjetta Hertfordshiren kreivikunnasta,

puhissut keuhkolääkitykselle,

hörppinyt herukkamehua ja lakritsinjuurella ryyditettyä yrttiteetä,

kuunnellut tätä,

kieltäytynyt murehtimasta yhtikäs mitään,

lepäillyt ja lämmittänyt ajan kanssa saunaa,

pohtinut miten tärkeä merkitys isän ihailevilla

 silmillä, kehuilla ja rakkaudella onkaan tyttären itsetunnolle,

herkutellut hedelmäsalaatilla,

iloinnut hymyistä ja halauksista,

päättänyt olla ponnistamatta vielä huomisen poluille.

kietoutuu kiinni minuun

Mietin...

 kirjoittamisen mieltä,

kuinka kaukaa voi löytää varhaisimmat muistot,

mikä on ruskan koti,

millainen päivä on valjennut Englannissa,

miten kehon muisti onkaan vahva ja pettämätön,

onkohan lampurina onnellista,

miten uuteen loikkaaminen vaatii uskallusta,

kuinka kaunis on tämä syys,

milloin kävin haudalla,

moniko helmi hukkaantuu huomaamattamme,

vieläkö kränkkäjalka kestäisi kärrynpyörän,

miten paljon kannamme turhaa kuormaa mukanamme,

kuinka tärkeitä ovatkaan omat ihmiset,

miten musiikki ja meri onkaan mun sydämessä,

miksi on niin pirun vaikeaa mennä ajoissa nukkumaan,

mitä on loppupeleissä omien rajojen ylittäminen,

vieläkö voisin auttaa,

mikä on tahdon ja täytymisen ero,

löytäisinköhän sen murean mustikkapiiraan ohjeen,

miten taikoisin tämän köhän tiehensä,

onko suvaitsevuus hyve vai inhimillisyyttä,

olisiko vielä ruiskaunokkeja,

hallitseeko elämänsä vahtimalla jokaista suupalaansa

ja piiskaamalla itsensä salille ja treeneihin,

otanko huomioon toiveeni,

missä piilee minun aikarosvoni.

Lempeää pyhää.

tahdon muistaa

Syyssateiden ja flunssan ryvettämänä tahdon muistaa,

että olihan nämäkin helmet.

Koko kesän kestävän odotuksen täyttymys.

Päivä, johon oisin 

tahtonut jäädä.

lastu lainehilla

Täällä lepuutellaan petipotilaana kuumeköhässä,
kurkku kaktuksilla.
Tämä on niin tätä.

Onneksi arki soljuu lempeämmin
Englannin kaunokaisella.
Lontoon liepeiltä lennähtää päivittäin iloa ja elämyksiä.

Rakkauskin on jo löytynyt,
tosin ruokahyllyltä ja kantaa nimeä peanut butter;)

Kotomaan kamaralla astelee taasen vastikään vuosiaan
 juhlinut kaunokaisen isoäiti,
jonka nauru ja lämpö säihkyy sydämestä ja nuorekkuuden

 salaisuus sykkii elämänilosta ja tahdosta

katsoa maailmaa valoa vasten.

Kumpaisellekin lämpöisimmät halaukset.

Näinä aikoina, pääministerin puheiden ja
pakolaiskriisin alla läikkyvät ajatukset suuntaan jos toiseen.
Huoletkin näyttäytyvät eri tavoin
riippuen millä mittapuulla niitä arvioidaan.
Pidetään huolta toisistamme.

do you remember, september

 Yhtäkkiä olemme syksyn sylissä.

Sumuisen kirpakoissa aamuissa,

hitaasti laskeutuvissa hämärissä.

Huokaan hytinälle ja haeskelen villasukkia.

Sytyttelen tuikkuja ja kääriydyn vilttiin.

Katson katoavaa puutarhaa ja 

rakasta halonhakkaajaa.

Kuulostelen syyspesän rauhaa

ja lämpenevää saunaa.

Vilkutushali kauas suloisuudelle, 

joka seikkailee tänäänkin brittimenossa.

Hymyn nostattavat retroletkeät 

saundit ja muuvit tästä.

Syyslumoa ystävät!