Tänä kesänä kaikkien kevään tapahtumien jälkeen olen opetellut sitä ihan tässä elämistä, vaikeaa mutta ainoa keino selviytyä tästä elämästä asiallisesti :) Valoa alkavaan viikkoosi.
Voi kultaisin, kiitos sanoistasi. Jokaisesta juuri nyt. Saivat hymyn syttymään viikon kuormista väsyneen silmiin ja sydämeen. Valo ja varjo ovat matkanneet voimakkaina. Juuri tullut suruviesti nostatti surunmustan varjon, sai olon kateisiin ja kovin pieneksi, hakemaan tarkoituksia ja lennättämään lohtua, sulkemaan syliin. Hetkessä elämä voi olla toisin.
Niin kaunis postaus ja niin totta. Sitä pyrimme, elämään tässä, juuri tässä pienessä hetkessä:) Voi, kuinka se voikin olla joskus niin vaikeaa...Valot ja varjot kulkevat joka päivä rinnakkain. Ilman varjoa, emme ymmärtäisi valon voimaa ja kirkkautta... Voimia!♥
Kaunis, koskettava ja ajatuksia herättävä runo. Sellaisia parhaimmat runot taitavat ollakin. Oi mikä suloinen punatukkainen tyttö siellä istuukaan! Minun rakkaalla esikoisellanikin on leiskuvan punainen tukka ;)
Kiitos tästä Hannah♥
VastaaPoistaOle hyvä siskonen♥
PoistaTänä kesänä kaikkien kevään tapahtumien jälkeen olen opetellut sitä ihan tässä elämistä, vaikeaa mutta ainoa keino selviytyä tästä elämästä asiallisesti :) Valoa alkavaan viikkoosi.
VastaaPoistaOnnea on, kun tuon taidon oppii. Valonsäteet ovat vilkkuneet viikossani, kiitos Sarppu!
PoistaKiitos, Hannah, tästä kauniista Maaria Leinosen runosta. Vähän sanoja ja silti paljon ajatusta.
VastaaPoistaValoisaa huomista, ihanaa tämän päivän loppua!
Voi kiitos Piipe♥
PoistaMaaria Leinosen runoissa on sielua ja syvyyttä. Vähässä paljon, olennaista, koskettavaa, kaunista. Pidän kovasti.
Luin moneen kertaan, pysäytti ajattelemaan.
VastaaPoistaVähän sanoja, paljon asiaa, ajateltavaa.
Minustakin. Leinosen runot pysäyttävät uudelleen ja uudelleen.
PoistaUpeasti todettu!
VastaaPoistaEikös, hänellä on taitoa ja sydäntä.
PoistaNiinhän se on. Joissain päivissä tuntuu tosin olevan valoa enemmän kuin varjoa ja joskus toisinpäin.
VastaaPoistaKaunis punatukka teillä.
Niin matkaavat valo ja varjo, kumppaneina elämän teillä.
PoistaSitä tuo punatukkamme on. Suloinen runotyttö, aikuisuutensa nupussa.
Valon ja varjon tanssia, vaihtelua, vuorottelua, kuurupiiloakin. Sitähän tämä. Elämä.
VastaaPoistaKAunis tyttö siellä! Ja yläkuvan kanssa kuin taidetta nuo sävyt sulassa sovussa. Oi, että♥
Valoa, valoa, paljon valoa lähellesi!
Voi kultaisin, kiitos sanoistasi. Jokaisesta juuri nyt. Saivat hymyn syttymään viikon kuormista väsyneen silmiin ja sydämeen. Valo ja varjo ovat matkanneet voimakkaina. Juuri tullut suruviesti nostatti surunmustan varjon, sai olon kateisiin ja kovin pieneksi, hakemaan tarkoituksia ja lennättämään lohtua, sulkemaan syliin. Hetkessä elämä voi olla toisin.
PoistaLempeää viikonloppua♥
Niin kaunis postaus ja niin totta. Sitä pyrimme, elämään tässä, juuri tässä pienessä hetkessä:) Voi, kuinka se voikin olla joskus niin vaikeaa...Valot ja varjot kulkevat joka päivä rinnakkain. Ilman varjoa, emme ymmärtäisi valon voimaa ja kirkkautta...
VastaaPoistaVoimia!♥
Toivotuksesi ovat kulkeneet kerallani niin lämpöisenä, kiitos Marikki.
PoistaLempeää elokuuta sinulle, voi hyvin♥
hello hannah, there is some free
VastaaPoistagiveaway, if you are interested in.
hope you enjoy the summer day.
Kaunis, koskettava ja ajatuksia herättävä runo. Sellaisia parhaimmat runot taitavat ollakin. Oi mikä suloinen punatukkainen tyttö siellä istuukaan! Minun rakkaalla esikoisellanikin on leiskuvan punainen tukka ;)
VastaaPoistaEikö olekin kaunis runo. Ihailen Leinosen herkkyyttä ja ilmaisutaitoa.
PoistaKuvan punatukka on esikkomme. Ja siellä teillä toinen suloisuus!