.. näinä päivinä Japanin tsunamituhosta, menetyksistä ja
hädästä. Apujoukkojen lisäksi ajatusten siivin luokseen
ovat matkanneet varmasti monet rukoukset
sekä lohdutukset ympäri maailman.
Lapsille on ollut tärkeää sanoittaa tapahtumia.
Esikoisen syvällinen pohdinta luonnon puolesta on
koskettanut. Lapsissamme on huominen ja heihin
tahdon valaa uskoa sekä rohkeutta.
Omat murheet ovat tuntuneet nyt kovin pieniltä.
Liekö kuitenkaan murheen mittaa, mikä
arvokkaampaa. Joka murheella on kipunsa.
Murhekin voi silti kantaa vielä uuteen
päivään parempaan.
Pidetäänhän huolta toisistamme ♥
Juuri näin..
VastaaPoistaminulla on kaksi liiankin läheistä surun aihetta Japanin suhteen..nuori neito siellä..tälä hetkellä turvassa..nuori pariskunta siellä..molemmat kateissa..
ei jaksa ymmärtää...
Tämä suru koskettaa meitä kaikkia!!<3 Mieheni kertoi tänään, kuinka Tokiossa, jossa vielä ainakin kaikki on hyvin ja normaali elämä jatkuu, on myös tapahtunut muutoksia. Nimittäin ihmiset kulkevat kaduilla käsi kädessä ja metrossa ihmiset juttelevat keskenään...Näitä asioita ei ole kuulemma koskaan ennen Tokiossa tapahtunut! Eli yhteys lähimmäiseen on löytynyt!! Niin kaunista, niin murheellista, niin koskettavaa!!! Kyyneleet se sai silmiini...Niin paljon on tapahtunut maailmassaa murhetta viime vuosina. Mutta jos tämä lähentää ihmiset yhteen, ei kaikki ole vain surua!!
VastaaPoistaYstäväin, pidä huolta itsestäsi ja rakkaistasi!!<3<3
Jaana;
VastaaPoistaVoih ystäväinen, voin vai kuvitella tunteesi..
Lämmin, luja halaus! Jaksamista♥
Marge;
Kyllä, aivan kaikkia koskettavaa! Tuo yhteyden löytyminen kertonee, miten yhteisestä, yleismaailmallisesta surusta ja sokista onkaan kysymys. Ja kuinka se voikaan lähentää meitä kulkijoita hakemaan tukea ja turvaa toisistamme.
Lämmin halaus, pidä sinäkin hyvää huolta itsestäsi ja läheisistäsi♥
Tämän katastrofin edessä huomaa, miten pieniä me olemme. Ystäväni itki, että onko väärin kääntyä Jumalan puoleen omien murheidensa kanssa, kun toisaalla on ihmisiä, joiden hädän suuruus ei ole mielemme ymmärryksellä mitattavissa?! Lohdutin: mikään ei ole liian vähäpätöistä Isämme silmissä. Omien arjen aarteidensa huomaaminen on ollut räikeän helppoa. Väkisinkin vertaa kohtaloita, joita on saman taivaan alla.
VastaaPoistaLuotan kuitenkin kaiken tarkoituksellisuuteen.Juuri nyt se vain tuntuu kovin utopistiselta.
Luojani, läikäytä luottamuksesi laineet myrskynkin keskelle...pyyntö pieni, mutta sydämeltä poimittu välittäen.
HAlaus pehmoinen ja lämpöinen sinulle. Kiedotaan kiitollisuuteen arkemme aarteet!
tinttarus;
VastaaPoistaVoi tinttarus, kuvaamasi laineiden aallokkossa varmasti viipyillyt kovin moni viime päivinä..
Lämpöisiä halauksia luoksesi!