sadonkorjuun sävyissä

Olemme saaneet niin kauniin syksyn.

Tämä sadonkorjuisen rehevä, värikylläinen vuodenaika on syksynlapsen ominta aikaa.

Olen kuunnellut merta, tuulia, sadetta,

ammentanut pelloista, auringonkukista, mäntymetsistä.

Syyskuun hetket ovat olleet hetkittäin painavia,

hetkittäin kuin höyheniä.

Mieli on lipunut usein eilisessä,

mutta arkinen katse ja sydän ovat kulkeneet päivän valossa,

pienten oppijoiden silmissä, rinnallaan tukena ja turvana. 

Totisesti olen saanut kokea olevani tarpeellinen

ja se jos mikä on merkityksellistä.
 Puhuttelen itseäni kuitenkin aika ajoin lempeästi, mutta tiukasti
 tarpeellisella muistutuksella;
on asteltava omista lähtökohdistaan,
omaa terveyttä vaalien,
itsestään hyvää huolta pitäen.