Mitä se on, kun ei mahdukaan muottiin.
Määrittämätön, erilainen, ulkopuolinen
vaiko ainutlaatuinen ja erityinen.
vaiko ainutlaatuinen ja erityinen.
Hyljeksitty, unohdettu ja jätetty
vaiko omaa tilaansa toteuttava, herkkä taituri.
vaiko omaa tilaansa toteuttava, herkkä taituri.
Kummeksuttu ja säälitty vaiko sittenkin
salaa ihailtu ja kadehdittu,
salaa ihailtu ja kadehdittu,
vapaa ja vahvaksi varttuva,
oman tiensä kulkija.
Kovin ovat erilaisia lintupienokaisten ensi päivät. Sinitiaisten ja kirjosieppojen pihapöntöissä on kuhinaa, kun emot kuskaavat ruokaa melkein vuorokauden ympäri toista viikkoa jo ainakin. Rannan telkkäpoikaset hyppäsivät miltei heti kuoriuduttuaan pesästä ja alkoivat siitä lähtien itse etsiä ruokansa. Kovin erilaisia ovat lapsuuden päivät niin eläimillä kuin meillä ihmisilläkin! Kovin vaarallisilta nuo lintujen ensimmäiset päivät pesän ulkopuolella kyllä ovat.
VastaaPoistaNiinpä, lintupienokaisilla on kyllä monenmoista vaaran paikkaa. Ja siltikin haasteista huolimatta suuri osa onneksi selviää ja elämä kantaa.
PoistaVoi miten ihana....vaiko surullinen kuva♥
VastaaPoistaMinusta molempia, voi toista.
PoistaVoi mikä kuva! Ja voi miten hienosti puit erilaisuuden sanoiksi <3
VastaaPoistaKaunis kiitos Lady♥
PoistaOnpa jotenkin niin koskettava postaus. <3 Kuva puhuu niin paljon ja liikuttava teksti sitä täydentää.
VastaaPoistaVoi kiitos Piipe. Erilaisuuden teema nousee mietteisiini aika ajoin, jo työnikin kautta, ja puhuttelee kovasti.
PoistaTämä postaus oli niin kaunis ja koskettava että sai minut kyyneliin ♥
VastaaPoistaOi sua sielunsiskoni. Lämpöisin ♥ luoksesi.
PoistaVoi, kiitos. Voi liikutus! Pieni ihana.
VastaaPoistaTärkeitä mietteitä. Muotissa voi olla ahdasta, tukalaa. Tulee mieleen, että mihin muotteja edes tarvitaan. Olisi niin paljon vapaampaa, helpompi hengittää ilman. Kuka tekee muotit? Ovatko ne turvaksi vai esteeksi? Rohkeutta ja avaramielisyyttä tarvitaan tässä elämässä, luottamusta vapaisiin askeliin.
Kiitos ihana.
Ole hyvä sisko, lämpimästi♥ Muotteihin pusertaminen lähtee varmastikin meistä ihmisistä itsestään, meistä jokaisesta. Se voi olla hyvinkin ahdistavaa ja kapeuttavaa. Hyvä kysymys onkin, kuka määrittelee muotit ja ketä varten. Tämä ajan aktiivitaho taitaa olla some, mikä syöttää meille jatkuvasti muotteja, mihin tulisi kuulua, sopia, muuttua, tähdätä löytääkseen onnellisen elämän. Vaan vapautta peräänkuulutan minäkin, rohkeutta astella omantuntuistaan ja -näköistään polkua, muoteista viis.
PoistaKaunis ja koskettava postaus! Aurinkoista viikonloppua! P.s. blogissani on synttäriarvonta:)
VastaaPoistaKiva, kun kävit ja kiitos kommentistasi. Käyn kurkkaamassa!
PoistaNiin totta. Kiitos.
VastaaPoistaHieno kuva ja osuvia ajatuksia.
VastaaPoistaKiitos Katriina. Kiva, kun kävit. Pyrähdin vastavisiitillä. Tervetuloa toistekin!
PoistaVoi pientä....ihanat ajatukset <3
VastaaPoistaEikö olekin riipivän suloinen. ♥
Poista