puhuria

On pitänyt puhuria.
Niin marraskeleissä, työrintamalla kuin pään sisällä. 

Yhtenä hetkenä maatuva maa vesisateineen, toisena talvinen pakkanen.

Välillä on ollut tyystin rätti olo.
Flunssakin vei voimat ja kaatoi petiin.

Ei tahdo riittää paukut tännekään, ehkä kyseenalaistan merkitystäkin. 

Alkuviikon työmatkaa ilahdutti kirkkovalaistus ja aamuhämärässä levännyt rauha.  

Joulu on sittenkin jo lähellä!

rakkautta, rohkeutta, vuosirenkaita

Rakkaus on pyykkäreistä parhain,

se kuuraa kaksin käsin

mustat pilkut, läikät, tahrat, pois. 

Kun rakastat, 

muistat juuri sen,

mikä tulee muistaa. 

Kukan, jonka nimeä kukaan ei tiedä.

Maan, jossa kukaan ei ole käynyt.

Kun rakastat,

olet rohkeampi kuin kukaan,

olet nainen, olet mies, olet sinä.

Kun rakastat,

tiedät ehdottoman varmasti,

että ne, jotka rakastavat,

eivät ikinä kompastu.

- Tommy Tabermann

sydänvaloa

Otin ja lähdin.

Kaverina koiruus, ihanin ikinä.

Retkirepussa kuumaa kaakaota ja leipänen. 

Päivän paras päätös, kruunasi pyhän,

valaisi sydämen.

murroksessa

Marraskuulla oli tuliaisina murroksensa. 

Juuri nyt tämä on konkretisoitunut työrintaman uutena kuosina myrskyineen.

Peilistä minua katsookin väsyneet, mietteliäät silmät.

Paljon puntarissa ja pohdinnan alla. 

Pesäsessä on sitävastoin helissyt liikutus rakkaan vuosirenkaista ja esikon kakskakkosista.

Juhlahumua vietettiin taannoin pienesti perheen kesken.
Olihan parhautta saada olla yhdessä!
Rakkaat, rakkaat onnitteluhalit vielä Muumitytöllemme.
♥

Kohta kolisee omalla kohdallakin.

Viime aikoina jostakin on puskenut päähäni itsepintainen pähkinä;
kukoistanko arjessani vai taaplaanko päivästä toiseen selviytymisperiaatteella.
Penteles on pistänyt selkä seinää vasten,
ei luovuta vaan perää ja vaatii vastausta.
Ja samalla jokin kaiku kertoo korvamatona äitini äänellä,
miten viiskymppisistään naiseuden parhain elo vasta alkoi.
Tuokoon tuo lohtua
taaplaajalle tai toimikoon ruoskana muutokselle.
Huoh hiphuraa.