lauantai 18. lokakuuta 2014

sydämenkantaja




Liekö meikäläisen moody hieman melankolinen, 
tämä syksy kun pakkaa väsyttämään ja viemään voimia.
Työrintama on pakottanut pohtimaan 
 auttajuuden rajoja, venymistä, välittämistä,
iloa, onnistumista, riittämistä.
Huomaan kierrän katsetta myös nurjalle puolelle,
toisiin maisemiin ja mahdollisuuksiin.

Taidan kompuroida myös keski-iän kivikkoja,
kun niin kyseenalaistan ja kaipaan,
kritisoin ja kirkastan.
Huudatan perustarpeita;
riittävää unta, kunnon muonaa,
lepoa, läheisyyttä, hyväksyntää,
 mielekästä menoa, 
rakkautta.
Ja villasukkia;)

Tänään saimme seurata joutsenperhettä
ja ensimmäisten lumihiutaleiden leijailua.
Voi veljet, aivan helmihetkiä.



14 kommenttia:

  1. Oi noita harmaita nuoria!

    Villasukat ovat kyllä todellinen perustarve.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihailimme niin noita untuvikkoja, nuoruuden harmaikkoja matkallaan kohti valkeutta.
      Ja villikset, ehdotonta a-luokkaa perustarpeissa. Minulle taidetaan hiukan hymistelläkin täällä pesäsessä, villasukat kun ovat niin osa minua.

      Poista
  2. Ihana kirjoitus. Syystuntemukset ovat juuri tässä vaiheessa syksyä tuttuja täälläkin, vaikka alkusyksystä nautin täysin rinnoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos kommentistasi Elina. Valoa, iloa lokakuuhusi.

      Poista
  3. Voi kuinka kauniita kuvasi ovat, niin herkkiä ja täynnä syviä sävyjä. Omat kuvani suorastaan "kirkuvat" väriä, kun yritän karkottaa jokasyksyistä melankoliaa mielestäni.
    Niin tuttuja tuntemuksia sisälsi kirjoituksesi. Taidan kompuroida samaisessa kivikossa.
    Tämä päivä menee katsellen pikkulintujen pyrähtelyjä lintulaudalla ja kuunnellen kaatosateen kohinaa.....villasukat jalassa :)
    Lempeitä ja lämpöisiä ajatuksia lähetän sinulle, ihanaiselle blogiystävälle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taisi olla aikas samat teemat tässä pyhäpäivässä.
      Kaikkea hyvää ja hellää hetkiisi siskonen, jaksetaan♥

      Poista
  4. Tuttuja tuntoja, samoja olen pohtinut. Keski-ikää ainakin minulla osa, osa työelämän työntäyteyttä ja venymisen vaatimista nykyaikana. Löysät on työstä pois, jos niitä on koskaan ollutkaan.

    Iltaisin sytytän kaikki tuikut ja kynttilät ja käperryn lepäämään huovan alle, pimeydessäkin on puolensa....=) Kauniin syksyistä viikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tunnistan samat fiilikset. Työsaran paineet taitavat olla aikas kovat alalla kuin alalla. Hirvittää, miten kovaa vielä tullaan alas, kun työntekijät ajetaan loppuun. Ja samanaikaisesti pitäisi kasvattaa työvuosia ja nostetaan eläkeikiä. Huh.
      Muistetaan pitää hyvää huolta itsestämme, joka päivä. Kynttiläkausi on juuri nyt ihanaa, pimenevien hetkien valona ja lämpönä. Oikein kaunista viikkoa sinullekin!

      Poista
  5. Riittämisen pohdintoja täälläkin.
    Syyskääriytymisen tarvetta.
    Lämpöön. Lupauksiin.

    - ♥ - Voi hyvin sinä suloinen siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kultainen. Olet käynyt mielessäni, lämpimin aatoksin.
      Minua on pohdituttanut, että siitähän tulee lähteä, että riittäisi itselleen.
      Ja huolehtia omista rajoistaan ja jaksamisestaan.
      Lämpöä ja hyvää oloa toivotan sinulle siskonen♥

      Poista
  6. Oh näitä helmikuvia, ihania!

    Voimia pohtimiseen ja vääntämiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu, otan toivotuksesi ilolla vastaan.
      Hyvää alkavaa viikkoa, voi hyvin!

      Poista
  7. Upea kuvasarja! Voimia ja iloa alkaneeseen viikkoon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi. Oli suloista startata viikko vapaapäivällä. Touhusin puutarhaa talviteloille ja saunoin ajan kanssa. Kertakaikkisen kelpo päivä, oi ihanuutta.
      Valoisaa viikkoa sinullekin!

      Poista