perjantai 25. heinäkuuta 2014

kesän kulkurit II




 On paikkoja, jotka saavat mykistymään.
Miettimään maailman sivuja ja vuosisatoja.
Herkistymään menneestä, pysähtymään pyhän äärelle.
Suunnattoman kaunis Sauvon kirkko teki tämän. 

Värähdän vieläkin.



8 kommenttia:

  1. Hiljentymisen paikassa kohtaa menneen äänet.

    VastaaPoista
  2. Toiset kirkot saavat värähtämään ja täyttymään, toiset jättävät kylmäksi ja tyhjäksi. Tuolla Sauvon kirkossa on paljon yksityiskohtia, mutta näyttää silti harmoniselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin. Kenties Sauvon kirkossa juuri historian havina ja yksityiskohdat hipaisivat lujimmin, tulivat kaukaa liki.

      Poista
  3. minäkin värähdän. Viimeksi tänään ajoin tuon samaisen kirkon ohi niin kuin kesäisin aina ,monesti. Vaan vaikka ulkoisesti tuota karun kaunista kirkkoa aina katseellani valelen, en ole sisälle asti kulkenut. Ensi kerralla avaan oven ja mykistyn. Liian lähellä, liian kaukana, huomaan taas tässäkin.:)

    Lenpeää laskeutumista alkavaan elokuuhun....se on jo pian tässä.Kesä kuljettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tinttarus, kulket kauniissa maisemissa!
      Harmaakivikirkot jaksavat liikuttaa, ulkoisesti juurikin usein niin koruttomalla kauneudellaan, ja jotenkin erityisesti tämä Sauvo sykähdytti syvältä.

      Kesä on antanut paljon hyvää, mistä sydän laulaa. Raskaan kevään jälkeen on ammennettu pientäkin suurin sykkein. Vielä tovin kuljen kesäaskelissa ja nautin joka hetkestä. Elokuun veräjän aion avata ilolla, avoimin mielin.

      Voi hyvin ystäväni, iloitsen sinusta♥

      Poista
  4. Oi onpa kaunis, eikä meiltä kaukana! Kiitos vinkistä, pitää poiketa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin siellä, oi. Kokemisen arvoinen, ehdottomasti. ♥

      Poista