sunnuntai 25. elokuuta 2013

aamun sylissä hän lähti




Liekö kaiken näkee herkemmin, kun on irtipäästämisen aika.
Elokuu korjaa satoaan.
Tuo liki lähtemiset kaikin tavoin.
Hetket ja jäähyväiset.

Toivon hälle lempeintä matkaa. 


14 kommenttia:

  1. Kauniisti olet kuvaillut maalaismaisemaa, viipyilyä, sadon kypsymistä. Sydämeni elää maaseudun rauhalle, maalaistyttö kun olen.
    Levollista pyhäpäivää Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos maalaistyttö. Minunkin sydämeni sykkii maaseudun rauhalle vaikka kaupungin tyttäriä olenkin. Lapsuusmuistot maalla mummolassa elävät kuitenkin vahvoina sydämessäni, ja tuntuvat vain voimistuvan ikääntymisen myötä.
      Pyhä on ollut lempeä, mutta surusävyinen. Vanhin enoni nukkui varhain aamusella ikiuneen. Huomaan kannan huolta äitini jaksamisesta vaikka tiesimme varautua suru-uutiseen. Kuoleman lopullisuus kuitenkin ravistaa, aina.

      Poista
  2. #2 and 5 are the loveliest picture i saw today.
    i could walk all the way to this path to explore
    the town.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ou coco, thanks for your lovely words!

      Poista
  3. Varmasti näkee silloin, tunteiden ollessa pinnassa...

    VastaaPoista
  4. Syksy on haikea, kaikkea hyvää lähteville ja hyvästelijöillä.

    VastaaPoista
  5. Oih, jäähyväiset ovat kirpaisevia. Mutta on silti niin onnellista, että voi lähettää matkaan jonkun, jolla on edessä ihana seikkailu. Ja että on voinut valmistaa häntä siihen edes jollakin tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, läpi elämän me taidamme opetella jättämään hyvästejä, valoissa ja varjoissa. Ja lopulta niitä viimeisiäkin.


      Poista
  6. Kosketit..kuvin ja sanoin. Lähimmäiseni nukkui hiljan pois, ei yllättäen, mutta silti, ikävä on suuri.. Juuret, sitä kautta minunkin, tukevasti maaseudun mullassa,sinne hänet pian palautamme. Kiitos, puet hienosti konkreettisiksi tunnot joita ei osaa oikein itselleenkään aina kuvata! Haluaisin, jos osaisin; sinä osaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Anna, lämmin osanottoni suruusi. Uskon ymmärtäväni, mitä olet läpikäymässä.
      Ja voi miten osaatkaan sanoa. Niin kauniisti, että sait sanoillasi läikkymään. Nöyrä kiitos sinulle kultainen.
      Valoa ja jaksamista, varsinkin niihin kipeimmän kaipuun hetkiin♥

      Poista