perjantai 19. lokakuuta 2012

olen astellut valossa




Me vain asumme täällä,
emme omista mitään.
Silti se on meidän.
Saamme osamme valosta
vaeltaessamme valmiin kauneuden läpi.

Mutta kaikki on annettava pois,
taakatkin
nostetaan sydämeltä
lempeästi, varovasti suru pyyhitään
kuin unohtuva uni.
Vain rakkaus jää, täydellinen valo.

-Pia Perkiö




16 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Minustakin tuo Perkiön runo on tavattoman kaunis. Ja valossaan niin lohdullinen.

      Poista
  2. Kyynelsilmin väsyneen harmaan keskeltä kiitän tästä ♥
    Viisaanvaloisia sanoja ja niin kaunis kuva!
    Perkiön runoissa on herkkyyttä. Jos osaisin, sanoisin joskus samoin, pienesti suurta ja koskettavaa!

    Lauantaillesi levollisuutta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, minullekin tuo herkkä runo on tuonut valoa ja iloa. Perkiön runot ovat kauniin herkkiä ja syvällisiä. Pidän kovasti.

      Ja sinä ihanainen, sinähän osaat! Osaat puhutella ja koskettaa sanoillasi, niin kauniisti, herkästi ja hyvää tehden.

      Syyslomaltamme suunnataan taas arkeen. Moni asia on työn ja mietinnän alla, silti hyvä kulkea syksyn matkassa eteenpäin.

      Voi hyvin suloinen♥

      Poista
  3. Upea kuva ja vaikuttava runo!
    Hienoja syyspäiviä sinulle Hannah!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanoistasi, ilahduttivat!
      Perkiön runomaailma on herkän kaunis.

      Oikein ihania syksyn askelia sinullekin Omenaminttu!

      Poista
  4. Kaunis kuva, pysäyttävä runo.

    Kaunista viikonvaihteen jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perkiöllä on taito koskettaa ja puhutella pienesti suuresti.
      Kiitos, viikonloppuun on mahtunut monenlaista kaunista:) Olen ahertanut puutarhan syyspuuhissa, ja nauttinut syyskeleistä.

      Valoisaa viikkoa Kikka!

      Poista
  5. Kaunista! Hyvää sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjukka. Pyhäillan piristäjänä toimi "Tanssii tähtien kanssa"- ohjelma kera uunituoreiden sämpylöiden - oikein leppoisaa vastapainoa päivän ulkona ololle. Että olen nauttinut syyskeleistä, niissä on oma viehätyksensä:)

      Lempeää alkavaa viikkoa!

      Poista
  6. Olen kananlihalla luettuani runon. Ei oikein tässä ole muuta lisättävää... ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi voimarunoistani, ehdottomasti.

      Voi hyvin sinä suloinen♥

      Poista
  7. Kaunis runo!
    Vaikka luulisi, ei noista taakoistakaan ole niin helppo luopua. Ei ole helppoa olla onnellinen ja silti siihen ei tarvita kuin ripaus ystävyyttä, hiljainen hetki luonnossa, pieni elämän ihme( syntyi hiljattain sukuun), oivallus siitä, että elämä on hyvä kuitenkin tässä ja nyt :)
    Täytyypä perehtyä muihinkin Perkiön runoihin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet niin oikeassa. Liekö meistä jokainen kohtaa jossakin vaiheessa polkuaan myös aikoja ja vaiheita, jolloin taakkoja lasketaan tahtomattakin harteille. Silloin on erityisen arvokasta löytää pienimmätkin onnenpisarat, kuten kauniisti noita nostit esille. Joskus ovatkin sitten niitä suurimpia..

      Perkiön runomaailma ovat syvällistä ja kaunista, puhuttelee ainakin minua kovasti. Suosittelen lämpimästi, ja uskon, että voisit pitää laajemminkin runoistaan.

      Voi hyvin ystäväinen, ja onnea suvun pienestä♥

      Poista