 |
| Muistan häntä suurella rakkaudella. |
Tänään on Aleksis Kiven päivä, mikä tuo yhä vuosikymmenten
takaa surureunaiset muistot mummoni hautajaisista.
Kuljettaa viimeisen kesänsä varjoissa,
yhdessäolon ja luopumisen hetkissä.
***
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja he humisevat lastenlastensa yllä,
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia.
- Eeva Kilpi
10.10. koskettava päivä minullakin:
VastaaPoistatulin äidiksi, toisen mummoni hautajaisia vietettiin 11.10.,
toisen 1/2vuotta myöhemmin.
Minulla on krooninen mummojeni ikävä.
Kumpaakin muistan suurella sydämellä.
Ihana kuva mummostasi!
Voi, noissa päivissäsi koko elämänkaari, uuden polven syntymä, äitiys, vanhan polven lähtö ja jäähyväiset.
PoistaKoen samoin tuon ikävän läsnäolon, kaipuu kulkee mukana. Vaan onnea on, kun on saanut kokea hetket isovanhempien kanssa - ne säilyvät sydämessä.
♥
Tänä kesänä minulla on ollut huoli äidistäni ja olen paljon miettinyt mammaani...äitini äitiä. Tunnen suurta ikävää♥
VastaaPoistaMammani kuolemasta on 34 vuotta.
Niin tuttuja tuntoja. On raskasta, kun on huoli rakkaasta ihmisestä. Kauniita yhdessäolon hetkiä sinulle ja äidillesi, ovat niin arvokkaita! Voimia ja valoa♥
PoistaIhana kuva mummostasi! Tuota Kilven runoa lueskelin tällä viikolla ja ajattelin mummiani, onneksi hän on vielä intohimoinen (92v), laitoin hänelle kortin. Harmi että hän yli 500km:n päässä, mutta paljon läheisiä ympärillä.
VastaaPoistaMummoni oli hersyvä ja juureva maalaisnainen, sydämellisin ja lempein olento päällä maan, koko suvun sydän. Hän rakasti juhlia ja kokosi monet monituiset kerrat suvun yhteen syntymäpäivien ja muiden kekkereiden merkeissä. Mummo riutui vaikeaan syöpään. Hoidin häntä viimeisenä kesänään maalla, tuolloin mummo oli jo aika viimeisillään ja kovin hauras. Rippikesäiselle kipein koettelemus ikinä, vaan sain vielä yhteisiä hetkiä kanssaan. En unohda ikinä noita vaiheita, jättivät jälkensä ja kasvattivat syvästi, ja antoivat varmasti suuntaansa myöhemmin ammattisarallekin.
PoistaIhanaa kuulla, että mummisi on yhä intohimoinen! Hän on elänyt pitkän elämän, ja nähnyt monenlaista murrosta yhteiskunnassamme - onnea sankarittarelle!
Ymmärrän tuntosi välimatkastanne, vaan arvokasta, kun pidät yhteyksiä muutoin. Ja onnea on, että hänellä läheisiä myös ympärillään. ♥