keväällä jälleen ruoho nousee maasta varoen

Tammikuu toi hartaasti odotetun

valkeuden, lumikeijuset ja iltojen sinet.

Palautti arjen raameihinsa.

Nostatti ilon lisääntyvästä valosta 

ja kulkemattoman polun mahdollisuuksista.

Läikäytti suruakin.

Sieluun kiertynyttä

kaipuuta.

Vanha vuosi auttoi ymmärtämään, 

ettei toipumisen aikaa 

voi ennalta määritellä.

Kun rohkenee myöntää olevansa

juuri niin pieni ja hauras 

kuin olokseen kokee, 

alkaa vahvistua.

Pitkällisen taakoittumisen tieltä

on matkaa voimaantumiseen.

Se tietää itsensä kuulemisesta

 ja hoivasta voimia hakevan,

uutta energiaa ja iloa etsivän,

omia rajojaan 

kunnioittavan kulkijan 

kevättaivalta.

Pidäthän sinäkin hyvää huolta itsestäsi ♥