torstai 29. syyskuuta 2016

parhaat pidot




Puutarhassa on ollut pidot, syyskattaus parhaimmillaan.



lauantai 24. syyskuuta 2016

sumua ja kaktuksia




Olipa ryytynyt olo herätessä tähän harmaaseen lauantaihin. 
Kaktuksia kurkussa ja vilu villavista huolimatta. 
Hiimailin kuitenkin sisukkaasti pienelle koiralenkille, mutta hytinä jäi päälle 
eikä mokomuus ole suostunut kaikkoamaan.




Pesänenkin on oudon hiljainen.
Kuopus seikkailee omissa kuvioissaan.
 Nikkari häärii anoppinsa auton kimpussa.
Etelänneito vilkuttaa rauhanviestiä Tuomiokirkon kupeesta.




 Vain yläkerran portaikko narahteli käydessäni petaamassa
puhtaat lakanat makuuhuoneisiin.
Narina nostatti sumeaan olooni valtaisan flashbackin lapsuuden mummolasta,
muiston samoista rakkaista äänimaailmoista viivähtäen
mielen päällä kuin hellä hipaisu poskella.
Onneksi pesäsessämme on nuo vanhat portaat, 
niiden kaiku on niin kaunis ja vaalittava. 
Ehkä meikätytön kannattaa nyt kuitenkin siirtyä näistä höpinöistä
vilttihoiviin kuuman hunajateen ja droppien kera. 

Lempeää viikonloppua, pysytään lämpiminä!



torstai 22. syyskuuta 2016

mutkaisilla poluilla




Tyhjää täynnä,
putoilevia sanoja, lehtiä, lupauksia.

Ensimmäisen kuurayön pehmyt pitsi.
Joutsenten lähtölennot,
äänekkäät hyvästit, kipeää tekevät siiveniskut. 

Syys on kaunis,
mutta mun askeleet ei tahdo taipua kaikkeen, 
minkä tahtoisin sulkea syliin. 




sunnuntai 11. syyskuuta 2016

yhtä hurlumia




Tuhansia askelia, junamatkoja, hoppua, selvittelyä, muuttokuormia,
puunausta, portaita, pyykkitupaa, ikkunanpesu-urakkaa,
lattiapatjaunia, ikävää, ratikan rauhoittavaa kolinaa,
huokauksia, lähtöjä, tuloja, mansardikattoja,
 muistilistoja, kahvipaahtimon huumaavaa tuoksua,
yliopistosykettä, flunssaköhää, tuskastumisia, ilahtumisia,
puheluja, kauppatorin herkkupullia, ruuhkastressiä,
auringonkukkia, aikataulutakkuja, väsyä, 
raikastavaa syystunnelmaa, syttyviä silmiä, hurmahymyjä, 
omaksi oloksi asettumista.

Huh huh, viime viikoissa on piisannut urakkaa esikon muutossa.
Vaan kutakuinkin ehjin nahoin tässä keikutaan koko konkkaronkka,
mitä nyt vähän ruvella ja raavitulla ololla;)

Olkoon onni omanaan ja varjelus matkassaan,
 kuiskaan syystuuleen.