lauantai 6. helmikuuta 2016

hetken vain




Hänen katseensa on levollinen.
Surun verhossakin tyyni.
Elämää nähneet silmät ne ovat,
syvät ja sielukkaat.
Hän jättää jäähyväisiä.
Tuntee jo tien, tapahtumat.
Matkan päät.
Omaa onnen eletystä, koetusta.

Hänen katseensa hipaisee taivasta.
Kenties huomisessa ripaus valoa.



5 kommenttia: