taipuneena, pisaroina

 Viikonlopun harmaus sulki tervetulleesti syliinsä tämän toipilaan.

Olen ollut toista viikkoa flunssaraatona, 

ketale on onneksi nyt hellittämässä.

Parantelun ja kärvistelyn lomasta olen katsellut luontoa,

sadepisaroita, lintujen lehähtelyjä, kulkijoiden katseita. 

Rohtoillut, juonut kannuittain teetä ja leijannut ties missä sfääreissä.

Kaikki me saamme taipua välillä myös sateelle, 

sekin tekee hyvää.

Lempeää viikonloppua.

nämä lumon hetket

Kirsikankukkien lumossa,

kuljen ja katson.

Huokaamaan saavaa luonnon katoavaa kauneutta.

Hellävaroen kerään helmoihini näitä 

hetkien helmiä.

luonto kukkii ja kuhisee

Koivuissa lehdet, tuomi kohta kukassa, kirsikankukat nupuillaan.

Yhtäkkiä pelmahtanut vehreys ihastuttaa ja säväyttää saaden huokaamaan,

oi ihana toukokuu!

takatalven tunnelmia

Kevät sai taipua eilen vielä talven mahdilta. 

Toissaöinen puhuri jatkui koko päivän ja lennätti lunta siihen malliin,

että tänä aamuna heräsimme lumivalkeisiin maisemiin.

Olo oli jokseenkin epäuskoinen, kun kävelimme kinoksissa ympäri

 puutarhaa koiruuden kanssa. 

Lumikuorrutteiset vihreät silmut näyttivät perin hämmentävältä yhdistelmältä

ja valkeat puutarhakalusteet jokseenkin surkuhupaisilta.

Toivottavasti tämä on nyt talven viimonen pikainen hyvästely.

Tervemenoa talvi ja lumi!