sydämessä ja silityksen päässä

Tänään tahdon ..

nauttia syksyn sateisesta tunnelmasta,

iloa rakkaalle esikolle Cambridgen valloitukseen,

kotostella ja saunoa rauhassa,

valaa valoa ja turvaisia askelia,

lämpöä, kynttilöitä ja villavia,

kuulla kuopuksen soitantaa,

muistaa metsäkauriit,

kietoa syliin ja lohduttaa,

poimia kauneimmat ruskalehdet,

muusia ja lihapullia,

lennähtää leffamaailmoihin.

Helliä hetkiä ystävät.

polku pitkin meren rantaa

 Kun on kuormaa, on löydettävä siipiinsä ilmaa.

Luotettava tuuliin ja annettava mennä.

Katsottava lähelle ja kauas, kuulosteltava

rauhassa, hengiteltävä syvään ja hitaasti.

Yhtäkkiä kaikki on tässä.

pimeästä versova valo

Juuri nyt mielen päällä...

lankakoriin merinovilloja,
mennäpä merelle myrskylyhdyn kera,
sokerinsyönnille stoppia,
koiruli kaipaa syystrimmausta,
mistä löytäisin haltijatarkeijun,
uudet ulkoiluvarusteet,
 pikkujouluhypetys puistattaa,
mahtoiko Tovekin tarvita yösukkia,
en kelpuuta kivusta kaveria,
pesäseen sopisivat ne Mariverhot,
ovatkohan joutsenet yhä majakalla,
tahtoisin halata Englannin esikkoani,
tänäänkin saunahoiva,
kaipuulla on minussa kotikolonsa,
kuinka kohtelemmekaan toisiamme,
okrankeltaista, kaarnaa, preussinpunaa,
muistan toivon hiipuessa tuli luovuttaminen,
vain yksi pieni sana, olkoon se kiitos,
oi kuopuksen tähtisilmiä,
koskettava The Theory of Everything,
surulla ei ole mittaa,
puhtaiden lakanoiden lumo.

ilon kautta

Lokakuu lähti lentoon.

Toi pakkasaamut ja hytisevät hahmot.

Arki on juoksuttanut, 

katsonut kuitenkin lempein kasvoin

ja antanut tietää olleeni kaivattu.

Se liikuttaa ja tuo raskaiden teemojen keskelle valoa ja mieltä.

Tarmokkuuden takana keinuu kuitenkin väsy.

Huomaan on vaalittava voimantuojia

ja pidettävä ilosta huolta.

Lempeää viikonloppua.