vuodenkierto

Kuluneen vuoden kuukausiin, päiviin

 ja hetkiin mahtui niin paljon.

Paljon sydämeen talletettua, koettua, iloittua, surtuakin. 

Vilkutan hiukan haikeana lähtijälle, 

mutta suuntaan katseeni 

valoisin mielin tulevaan.

hippuja

Joulu rakentui pienistä helmistä.

Kadotimme kellot,

pidimme pyjamapäiviä,

kukuimme ja nukuimme

mielemme mukaan.

Elin aamun ensimmäisen valon,

siniset hetket, yön hämyt.

Leijasin koirulin kanssa lumihahtuvissa,

näin enkelin,

aurasin pihapolkuja.

Kuuntelin talvilintusten konserttia,

kuljin kynttilänvalossa,

otin leppeitä löylyjä.

On sylitelty, silitelty,

herkuteltu ja

heittäydytty leffalumoihin.

Teetä on mennyt litratolkulla,

joululemppariksi kiri villiomena 

kanelin ja inkiväärin kera.

jouluiloa ja rauhaa

Tähän iltaan on hyöritty ja häärätty.

Tonttupajassa kävi melko vilske, 

mutta nyt on rauhoituttu 

toivottamaan joulu tervetulleeksi.

Kuuntelen hiljentynyttä kotopesästä

kiitollisin mielin.

 Toivon sinulle omannäköistäsi joulua.

Iloa ja onnen hetkiä.

Joulurauhaa.

♥

välimatkoista viis

Joulu senkus lähenee. 

Pesäsessä leijaa lomafiilikset.

Aivastelevakin hymyää.

Yhdet rakkaat lennähtivät Italiaan.

Toiset reissaavat kotomaassa.

Kilometreistä ja mantereista viis, 

kaikki sydämessä.

nostalgiaa

Mitä tuleekaan, 

kun laitetaan neljä ystävystä yhteen, 

poikavuosilta virinnyt veljeys, 

hulvaton sielunsiskous,

ylä- ja alamäet, riemut, perkeleet,

tallatut polut ja maailman tuulet.

Täydellinen cocktail iloa, naurua ja nostalgiaa.

Santé ystävät, ootte rakkaita!

postityttö, laululintu, tautipaha

Tänäkin aamuna postityttö heräsi 

ennen kukonlaulua matkoihinsa.

On lajitellut kenties sinunkin jouluterveisesi.

Palailee postinumerot päässään,

jouluisin silmin, hymyävin huulin.

Kuopus taas kulkee konsertista toiseen,

hyräilee joulusikermiä ja jännää koe-esiintymistä.

Meikätytön jännäykset on nollattu tautipahan selätykseen.

Väsy sumentaa ajatuksenjuoksua ja askelia. 

Aamut lipuvat, illat kietovat keinuunsa.

Vaan joulu tulee vähemmälläkin. 

Nyt ei parane hösätä, ei murehtia.

Kynttilöitä poltellen, 

siitä se tunnelma lähtee.

kunpa voisin taikoa valkeuden

Viime päivät on vihmonut vettä, vettä, vettä.

Maisema on synkkääkin synkempi,

kaukana jouluisesta.

Taivaanrannalta on myrskynnyt,

lumihiutaleista ei tietoakaan.

Nuorisokin haikailee valkeuden perään. 

Laula siinä nyt sitten valkeaa joulua, 

kun maa on mustaakin mustempi.

Mieltä taittaa flunssakurimuskin. 

Vaan nurinat nurkkaan,

kilistys glögillä ja takaisin

villaviltin hoiviin.

Kuvatunnelmat ovat Vapriikin

Rudolf Koivu-näyttelystä,

mikä lumosi tämän

maman menneellä maailmallaan.

Lempeitä viikonlopun hetkiä!

6.12

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa ystävät.

Perinteistä menoa täällä.

Piparipaja ja linnan juhlat.

Muistamista, yhdessäoloa ja kynttilöintiä.

Välittäkäämme toisistamme!