valonhelmeilyä

Pakkanen on hätistellyt marraskuuta lähdölle.

Minua surettaa matkalaisen meno, 

mutta samalla mieleni täyttyy

hiljaisesta odotuksesta.

Kuopuksen aamuinen adventtikirkko 

sytytti sydämeenikin kynttilän.

Tästä on hyvä käydä kohti joulua.

Lämpöä luoksesi, voi hyvin♥

marraskaamos

Marraskaamos matkaa ystävänäni.

Silottaa uskollisesti maisemaa ja mieltä.

Punoo pikkuruisia iloja hämärän mennä.

Muistuttaa levosta ja hyvästä olosta.

Kuljettaa kotiportilta kujille ja poluille.

Sytyttelee kynttilöitä ja säveliä.

 Kokkaa makoisaa juureskeittoa.

Sipaisee poskea ja sydäntä.

Kehottaa hengittämään syvään

 ja luottamaan valon tuloon.

Kun aika on. 

sydäntä

Joilla on sydäntä vähänkin

särkyvät juuri siitä

ja pelastuvat

joilta sydän puuttuu

niistä ei jää jälkeäkään

miten paljon tahansa

tuhoavat

- Tommy Tabermann

pyörteitä ja odotuksia

Marraspäivät ovat vilistäneet.

Ajatusten kartalla kaaosta.

Uuden raivaaminen ja löytäminen vie 

voimia ja vaatii sinniä.

Utuaamuissa hyvä hengitellä.

Pimeän syli  niin pehmeä.

Kuiskauksen päässä valo.

Lumen odotus.

Kuopuksen joulutaika lumoaa.

Pidämme sadusta kiinni,

silmää vinkaten.

Levylautasella koskettaa kolme pientä sanaa,

joiden myötä valoisan viikonlopun toivotus.

marrasutua, juhlahumua

Marraskuu toi luoksemme vielä

 utuaamujen pehmeän kauneuden.

Marraskuu toi myös esikon juhlahumun.

Suloisuus saavutti täysi-ikäisyyden

ja luonamme on viipyillyt helisevä ilo ja onni,

muisteloiden virta, nauru ja liikutuksen helmet.

Koen syvää kiitollisuutta, että hän 

teki minusta äidin ja olen saanut kasvaa 

ja kokea arvokkainta kanssaan.

Varjelen häntä sydämelläni.

Kultapieni, raivaa 

rohkeasti omat polkusi.

Olet kaunis ja maailma on sun!