aamu-usvaa

Aamu-usva pehmentää maisemaa ja mieltä.

Voisin murehtia, mutten suostu.

Pidän pääni ja uskon tulevaan.

Minun on uskottava.

Pesäsessä leijailee yhä suloisesti 

adventtipipareiden tuoksu.

Levylautasella soi joulu.

Olkoon sinunkin viikkosi

 luottavainen ja lempeä.

huonehentaulu

Viime yönä tuuli ujelsi nurkissa

ja sade piiskasi akkunoita.

Pienin köhi flunssaansa.

Kuulostelen aamuhämärissä 

heräävää aamua.

Päätän tehdä

tästäkin päivästä

hyvän.

Omani.

♥♥♥

Löysin taannoin paperipinoistani 

 tämän mainion mietelmän.

Siinä on mieleistäni sanomaa

 ja elämänasennetta

ja se saa minut hyvälle tuulelle:

Pohojalaasakan huonehentaulu

Aloota päiväs hyrräten ku kissi. 

Varo mollisäveltä, sillä ehtoohin

mennes voi färssyjä olla itkuvirren verran.

Anna verryttelylle aikaa. 

Se ottaa pois säryt ja kolotukset.

Ajattele, notta huonomminkin vois olla.

Anna mieles levätä kaikis hyvis ja kaunihis asioos. 

Jos oikeen häjyltä tuntuu, krivaa kaikki kiitoksen aiheet.

Niin kiirus ei saa olla, nottei välillä paa käsiänsä ristihin. 

Jos et kaikkina päivinä kerkiä lenkille niin ainakin porraspääs 

haukkaa raitista ilimaa ja luo kattantos ittestäs pois. 

Katto vaikka keron kukkaa, lintuja ja pieniä tenavia.

Luojan suurimpia.

Välihin kun on paha mieli ja itkettää, pirauta reilusti. 

Kaste teköö hyvää sielulle ja silimille.

Jos mielellä on asioota, puhu niistä äläkä panttaa.

Ajatusten lukijat ovat harvinaasia.

Jos riitaa tuloo oo ensimmääsenä valamis sovinnon tehokon.

Anna anteeksi ja opettele unohtamisen vaikia läksy.

Älä jurnuta, mökötä, nalakuta, syyllistä äläkä mollaa.

Elämä on lyhyt, arvokas ja hieno lahja.

Kiitä joka päivästä ja vierellä kulukijoista,

huomenna se voi olla liian myöhäästä.

Valoisaa viikonloppua ja adventti-iloa ystäväiset!

talven tuoksua

Tänään en malttanut olla astumatta jäätyneisiin lätäköihin.

Lumouduin ensimmäisistä lumihiutaleista.

Tunsin pakkasen nenässäni.

Odotan valkeaa.

mistä tunnet sä ystävän

Pimeiden marrasiltojen vastapainona
on päiviä hellinyt kuulas kirkkaus.

Askeleeni ovat kulkeneet merelle
viskaamaan murhemieltä tuulen teille.
Tähyämään uusiin suuntiin.
Onnea on, kun näissä hetkissä
rinnalla on taivaltanut rakas ystävä.
Kiitos, että olet.

Sinulle blogiystäväni, toivotan lempeää viikonloppua.
Valonpisaroita ja lämpöä pimeyteen.

huomiseen

Katson kulunutta päivää hellyydellä.

Kotopesäsen ovi on kolahtanut useasti.

Kuopus kulkenut treeneissään.

Esikoinen pyrähtänyt kaupungin humussa.

Koiruli kuskannut emäntänsä happea haukkaamaan.

Miehen reitti käynyt kellarin remonttipuuhiin.

Jälkikasvu sai vanhempansa hymyämään 

heti aamusta letkauksillaan:

"Elämä on kuin Windows, 

juuri kun luulee sen toimivan, 

se kaatuu taas."

"Homma hanskassa, hanskat hukassa."

Musta huumori on joskus niin parasta:)

Täällä kynttilöidään illan hämyssä.

Pidetään leffalumoa.

Valmistellaan hemmottelua.

Huomenna palaan myös eiliseen,

kun sytytän kynttilät

isäni haudalla.

Ihanaista Isänpäivää♥

sumun sylissä

Heräävän aamun pehmeä kajo.

Väsyneet ajatukset.

Pöydän muruset.

Illan pimeys.

Enkelin siipi.

seventeen

Hän tähyää jo maailman tuuliin.

Näkemään ja kokemaan.

Ei pidä meteliä itsestään, 

mutta tulee hiljaakin huomatuksi.

Hän pohtii, selvittää ja syttyy

uskomiinsa asioihin palavasti.

Hurmaa suloisuudellaan,

liikuttaa empaattisudellaan,

ravistelee rehellisyydellään.

Hän, syvällinen marrastyttömme,

rakas ruusunnuppumme.

Hän saa uskomaan huomiseen.

Ihmisiin ja ihmeisiin.

Hän syntyi valoksi syksyn pimeään.

Palasimme pesäseemme lumikeijujen saattelemina,

maisema lumivaipasta valkeana.

Alkoi ensimmäisen perhejoulumme odotus.

Onnellista syntymäpäivää rakas nuppunen ♥

november

Marrasaamu oli kaunis.

Tämä on odotettu kuumme, esikoisen ja minun.

Koen omakseni sen juurevuuden ja herkän karuuden.

Nyt näihin päiviin on kiertynyt myös kipeä kaipuu. 

Vuoden takaiset tapahtumat hyökyvät suruaaltoina.

Olen itkenyt paljon, pienenä, puroja pulputen.

Hyvää tekeviä kyyneliä.

Lämmin marrasajatus luoksesi, pidetään huolta toisistamme.