keskiviikko 20. helmikuuta 2019

talvisia taisteluja




Helmikuu on kieppunut melkoista kärrynpyörää kelien suhteen, samoin maailmani. 
Talvi on näyttänyt mahtiaan paukkupakkasineen ja pyryineen,
lumentulo ei tuntunut yhdessä vaiheessa loppuvan lainkaan,
kunnes tulikin täyskäännös sulineen ja vesikeleineen.
Ja jälleen ollaan kylmenevän talvisään puolella.

Meikäläisen keuhkot eivät pidä lainkaan pakkasista ja viimasta
ja siinäpä onkin ollut taistelua enkä sairasteluilta olekaan välttynyt.
Astma on prakannut pahemmin ja lisäkiusaa ovat tuoneet flunssapöpöt. 
Mielenmaailmaa ovat taasen keikutelleet viime viikkojen 
julkimoiden yllättävät kuolemantapaukset.
Nämä suru-uutiset ovat saaneet pohtimaan jälleen elämän arvaamattomuutta
kaiken väkevyyden keskellä ja nostattaneet tuntoihin myös syksyisen menetyksemme
yhäkin keskeneräisine surupolkuineen sekä oman vakavan sairastumiskriisini.
Elämästä tulee todellakin nauttia ja olla kiitollinen jokikinen päivä.

Vaikka bloggaustahtini onkin hiipunut, en ole aikeissa lopetella.
Kaikella on toki aikansa, mutta toivon tämän talvisen suvannon jälkeen 
bloggaamiseni jälleen kevään myötä virkistyvän.

Voi hyvin ystäväni♥



torstai 24. tammikuuta 2019

valoisia muistoja




Valoisia muistoja
kohdatuista maisemista.
Kohdatuista ihmisistä.
Eletyistä tunteista. 
Ei riistä tuuli.
Eivät vuodet.
Eivät ne koskaan hylkää.
Seuraavat. Kulkevat mukana.
Kantavat. Suojelevat.
Yli pahan päivän.
Yli huomisen pelon. 

- Maaria Leinonen



sunnuntai 13. tammikuuta 2019

valoa kohden




Tammikuu on ollut viime vuosina meikäläiselle varsin raskas selätettäväksi.
Siihen on liittynyt monenlaista tahmeutta, vastusta ja vaikeutta.
Samanlaisissa tunnelmissa starttasi tämä uutukainen vuosikin,
kenties kuitenkin piirun verran kepeämpänä ja valoa taittavampana.
Työrintaman askeleeni kulkevat nyt konkreettisesti uusissa kehittämiskuvioissa,
mikä freesaa ja tuo kaikkine haasteineenkin toisenlaista mielekkyyttä. 
Kotopesäsen arjessa on toki omat koukeronsa kuten meillä jokaisella,
mutta kiitollisuus leijaa jo aivan arkisista rytmeistä ja tahdeista.
Elämähän on kuitenkin suurimmaksi osaksi arkea niin tahdon vaalia ja panostaa,
että se olisi myös mahdollisimman hyvää ja valoisaa.
Että jaksaisimme ponnistella paineiden ja vastusten keskelläkin 
ja iloita omasta arjestamme.

Vuoden ensimmäiset viikot ovat suorastaan lentäneet.
Tätä vauhtia olemme pian jo helmiäisessä.
Iloa ja valoa tammiaskeliisi!



maanantai 31. joulukuuta 2018

ajatuspolkuja tulevaan



Näihin vuoden viimeisiin päiviin on kiertynyt monenmoisia tuntoja.
On tullut läpikäytyä varsinkin parin viime vuoden vaiheita ja
muisteltua kaikkea sitä arkista onnea, ilonräiskettä, valonpisarointia, mutta myös
kipupisteitä sekä haasteita murheineen.


Kun vuoden sisään mahtui sekä omakohtainen liki kuolemaa kiepauttanut sairastumiskriisi
että meille hyvin rakkaan läheisemme arvaamaton, äkillinen menehtyminen,
on eloon tullut sellainen lommo, mikä ei otakaan niin vain palautuakseen.
Hyvänä puolenaan se on tuonut haurauden ohessa elämään sellaista väkevyyttä
ja hetkiin asettumista, mistä voi lopulta olla vain kiitollinen.


Tahdon heittää itselleni alkavan vuoden askeliin muutamia vahvistavia ajatuspolkuja.
Ehkä ne sopivat sinullekin:

♥ Pidä pintasi, tiedä arvosi.

♥ Take no shit!

♥ Et saanut todellakaan helpointa tietä, mutta juuri se on tehnyt sinusta vahvan.

♥ Löydät myrskynsuojan sisältäsi.

♥ Elämä kantaa aina, tavalla tai toisella.


Hyvää uutta vuotta ystäväni!



sunnuntai 23. joulukuuta 2018

rauhaa ja rakkautta




Toivon sinulle kaikkea hyvää jouluusi.
Että viettäisit rennosti itsesi näköistä ja oloista joulua.
Joulurauhaa ja rakkautta ystävät.
♥♥♥