Tunnistatko tuttuna lomahetken,
kun löydät itsesi uppoutuneena kolmatta kertaa lempisarjasi sykähdyttävään
jaksoon vailla mitään tähdellisempää tekemistä?
Ympärilläsi lepää joutilaan harmoninen feng shui ja tykkämään toinen maailma.
Huomaat lähinnä ihmetteleväsi ajatonta eloa ja oloa.
Ja sillä sekunnilla, epäily hiipii mieleesi kuin saalispeto
saaden varautumaan ja muistuttaa arjen ruodusta.
Seuraa ravistelu joutilaisuuden harhasta,
missä mukamas lillut loputtomiin.
Päästät ajatukset karkaamaan yhteen sun toiseen odottavaan rästihommaan
ja pläts - havahdutkin jo päivien juoksuun.
Heinäkuu mokomahan suorastaan harppoo!
Eihän lomalla kuulu viuhtoa ja laukata. Eihän?!
Meikä meditoi siis sinnikkäästi takaisin joutilaisuuteen,
kaikkien epäolennaisuuksien sekä suloisten ihmetysten äärelle.
Kuten tänään, kun löysin itseni lempisarjailun ja luonnonkasvien ihastelun lisäksi
tutkimasta ja liikuttumasta aulan lipaston
sisällöstä, kaikenmoisista lippusista, lappusista, muistoista,
teiniaikojen kalenterilöydöistä sekä vanhoista perhekuvista.
Rationaalinen aivopuoliskoni perusteli tekoni tietysti siivoamisella
hunningolla tanssaavalle huuhaapuoliskolleni.
Loma ja luova lilluminen jatkukoon;)